Paluu arkeen

Helou helou!

Pääsiäislomalta (josta kirjoittelen myöhemmin lisää) on palattu viikko sitten ja solahdettu jo viikon verran siihen tavalliseen arkeen. Tai miten sen nyt ottaa, voiko vaihtari viettää ihan tavallista arkea vai ei. Sanotaanko sittenkin tavallisempaan arkeen, sillä viime viikko oli myös hieman epätavallinen ja suurin syy siihen oli sää.

Tuli otettu kuvituskuvia lehteen

Palasin tosiaan reissaamasta 11. päivä, jotta ehtisi vähän levähtää ja palautua tänne Plymouthiin, ennen kuin luennot taas alkaisivat. Siinä loppuviikosta ehdin näkemään joukkuelaisia illanvieton merkeissä, kun sään ollessa mitä otollisin päästiin istuskelemaan muutaman juoman kanssa tuossa meidän etupihalla. Vaikka ei siitä illasta lopulta menoa puuttunut, vaikkei kotikatua pidemmälle lähdettykään. Viikonloppuna tuli kotoiltua ja käytyä pitkästä aikaa reeneissä. Oli aivan mahtava päästä kentälle useamman viikon tauon jälkeen, kun ensin reenit oli peruttu St. Patrickin päivän takia ja sitten pääsiäisloman takia + itsekin reissasin loman. Ja kyllähän ne reenit olivat ihan kunnon rysäytys taas tähän urheiluun, kun piti valmistautua seuraavalla viikolla olevaan peliin.

Maanantai ja tiistai sitten olivatkin täyttä puurtamista, luentojen lisäksi en pahemmin kämpiltä mihinkään liikkunut. Täytyi nimittäin tehdä taittoa ja koota kasaan Suomen ainejärjestön lehti. Kyllä sitä tuli taas pariinkin kertaan kirottua, että miksi kerään itselleni näitä vastuutehtäviä, mutta kun tiistai iltana sain viimein urakan loppuun oli sitä myös aika tyytyväinen saavutuksiinsa. Lisäksi autuaan kiitollinen, että sai niin monia ihmisiä auttamaan lehden tekemisessä.

Sinänsä oli ihan ok viettää maanantai ja tiistai sisälle lukittautuneena, koska sää ei noina päivinä niinkään suosinut. Olin myös autuaan onnellinen, että olin jaksanut pusertaa kaiken työn noille kahdelle päivälle, sillä keskiviikkona saapui kesä! Oikeasti täällä oli keskiviikosta perjantaihin +20 astetta, ja hyvä sää jatkui myös viikonloppuna, vaikkei ihan yhtä lämpimänä.

Huonommassakin säässä on treenailtu

Itse sain myös nauttia lyhyistä päivistä, koska keskiviikkona ja perjantaia oli vain yksi luento aamupäivällä ja torstain luento peruttiin, joten ehdin kyllä nauttimaan säästä aivan täysin siemauksin. Keskiviikkona aamun luennon jälkeen laitoin lehden tiedostot ja linkit eteenpäin ja otin rennosti ennen treenejä. Joukkueen kanssa oli tosiaan sovittu poikkeuksellisesti ekstra treenit keskiviikolle sunnuntain pelin takia. Käytiin läpi tekniikoita ja taktiikoita, mutta kyllähän se oli siinä helteessä rankkaa. Kerrankaan en ollut ainoa, joka puuskutti heti ensimmäisten lämmittelyjen jälkeen.

Treenien jälkeen kävin kotosalla syömässä ja lähdin sitten vielä moikkaamaan vaihtareita rantaan. Ilta oli ihanan valoisa, tuli ihan Suomen kesäyöt mieleen. Tuulen ja ilta viileyden ansiosta sai kyllä jo laittaa takkia päälle ja lopulta suunnattiinkin vielä yksille ylioppilaskunnan tiloihin. Kun muilla tuntui olevan vähän liian vakavat aiheet sille illalle liukenin sitten yllättäen paikalla olleiden joukkuelaisten seuraan.

Torstaina pääsinkin sitten kunnolla nauttimaan lisää auringosta ja lämmöstä. Ja polttamaan toisen olkapääni. Rennon aamun jälkeen eksyinkin sitten taas rantaan, jonne osa joukkueestakin oli päätynyt ja siellähän se loppu päivä sitten menikin loikoen ja palloa potkien. Hieman haikeutta oli kuitenkin torstaina, kun täytyi illalla sanoa ainakin toistaiseksi heipat hyvälle ystävälle.

Arvaatteko, mitä tein perjantaina luennon jälkeen? Menin rantaan joukkuelaisten kanssa. Okei kävin myös metsästämässä shortsit itselleni. Koska en ollut pyykissä olleiden pelishortsien lisäksi tuonut muita shortseja mukanani Suomesta. Ajattelin, ettei täällä ehdi tulla niin lämmintä ennen lähtöä. Olinpas väärässä olen myös ollut melkoinen ylipukeutuja, koska aiempien kuukausien sairastelu jättänyt jonkinlaisen pelon kylmettymisestä. No olenkin saanut sitten taikuroida huomaamattomasti trikoita shortsien alta ja sukkahousuja pois jalasta, lisäksi vaihtamaan farkut shortseihin kauppakeskuksen vessassa. Huvittavaa on ollut myös se, kuinka suurinosa muista vaihtareista on pitäytynyt vähintään pitkissä housuissa ja iltaisin paksummassa takissa, kun itse olen joutunut ostaan kevyemmän takin ja läkähtynyt melkein shortseissakin. Onneksi britit ja irkut ovat olleet yhtä mieltä kanssani siitä, että näillä lämpötiloilla ei pitkähihaista tarvita.

Perjantain rantailun jälkeen otin vahingossa pienet torkut, joiden jälkeen päädyin yllättäen viettämään iltaa keidenkäs muiden kuin joukkuelaisten kanssa. Oli mukava käydä pitkästä aikaa ihan tanssimassakin ja ilta oli kyllä taas aivan mahtava.

Lauantai menikin sitten edellisestä yöstä toipuessa ja leipoessa. Meillä oli vaihtareiden kanssa illalla nyyttäri meiningillä järjestetty iltama, johon jokainen toi jotain omalle maalleen perinteistä ruokaa. Minähän en hirveästi nauti leipomisesta, saati koe olevani siinä mitenkään hyvä. No näillä perusteinhan päädyin sitten leipomaan karjalanpiirakoita. Kyllä karjalanpiirakoita, ensimmäistä kertaa elämässäni. Kaukana kenestäkään, joka niitä olisi aiemmin tehnyt. Prosessi oli pitkä ja turhauttava, mutta lopulta kolmen tunnin väkertämisen jälkeen minulla oli kasassa ihan kiitettävä pino ok:n näköisiä tuotoksia. Lohdutin itseäni sillä, ettei kukaan muu tienny miltä niiden pitäisi maistua.

Tästä se leipurin ura urkenee

Iltamassa oli ihan hauskaa oli pitkästä aikaa kiva nähdä muita vaihtareita, vaikka edellisen illan ja leipomisen uuvuttamana en ehkä osannut nauttia siitä aivan täysin rinnoin ja seuraavan päivän pelin takia lähdinkin sitten suht aikaisin.

Karjalanpiirakat maistuivat kohtuullisesti vaihtareille, vähiten ne näyttivät miellyttävän italialaisia ja eniten aasialaisia. Mutta jäljelle jääneet piirakat katosivat kyllä paria lukuunottamatta kiitettävästi sitten eilen joukkueen suihin. Itsekin totesin niiden olevan oikeamman makuisia oltuaan yön jääkaapissa ja joukkuelaiset pääasiassa kehuivat tuotoksia "I don't know why but I kind of like it" oli yleisin arvio. Hyväksytään, vaikka olisi ollut vain kohteliaisuus.

Eilen olikin sitten päivä, jota olin odottanut jo pidempään. Eka pelipäivä täällä Plymouthin päässä! Pelasimme sellaisen enemmän ystävyysottelun Truron joukkuetta vastaan. Kokeneempi joukkue otti tällä kertaa voiton, vaikka omankin joukkueen peli alkoi loppua kohden sujua aina vain paremmin. Tämä oli tosiaan omalta osaltani eka peli täällä ja muullekin joukkueelle vasta toinen joukkueena, ja osalle toinen peli lajin parissa. Omaan suoritukseeni en muiden kannustuksesta huolimatta ollut kovinkaan tyytyväinen, mutta ehkä seuraavassa pelissä, kun saa taas lisää treeniä alle mieli on korkeammalle.

Pelin jälkeen kokoonnuttiin sitten joukkueen kanssa tänne meikäläisen osoitteeseen grillailemaan ja sosiaalisoimaan. Minulla kun on kivoin puutarha, jossa tällaisen hengailun pystyi järjestämään. Oli kyllä upea ilta kruunaamaan mahtavaa viikkoa. Pelin ajan piilossa pysytellyt aurinko alkoi sopivasti taas paistaa ja ilta oli mukavan lämmin ja vaikkei voittoa tullutkaan mielialat olivat aika korkealle. Ruoka meni nopeasti ja jäljelle jäi vain muutamia sämpylöitä, joita kaikki paikalle rahtasivat. Yksi kämppiksistäni oli harmillisen tiukka aikatauluista, vaikka olin viikolla sanonut seurueellamme saattaavan mennä myöhäisempään, joten homman pakkaus ja siirto naapuriin jouduttiin tekemään jo kymmeneltä.

Auringonlaskun ihailua

Tänään on onneksi ollut mukava pitkä ja rauhallinen aamu, kun päivän ainoa luento on vasta kolmelta. Ennen sitä olisi vielä tarkoitus tsekata, että etupiha on varmasti siisti ja käydä kävelyllä, jotta saa tehtyä yhden luennolle annetun tehtävän. Huomaa kyllä viettäneensä aurinkoisen ja lähes kaikin puolin onnistuneen viikon, kun vieläkin on mieliala korkealla. Tuli kyllä naureskeltua eilen joukkuelaisten kanssa, että onko mulla enää edes muita kavereita, kun viime viikollakin nähtiin lähes joka päivä. Pitää kyllä joku kerta kirjoitella joukkueesta ja irkkufutiksesta ihan oma postauksensa, sen verran isossa osassa ovat tätä omaa arkea täällä. Myös sopeutumisesta tänne ja arjestakin voisi kirjoitella tässä lähi viikkoina.

Että tällaista tällä kertaa, nyt vielä hetken fiilisten TG Lurganin biisejä (jotka on viimein viime viikolla pävitetty kaikki Spotifyhin!), ennen kuin alan kunnolla toimimaan tälle päivälle.