Tuulesta tuuleen

Otinpas kerrankin kuvia myös taloista! Mayosta suuntasinkin sitten lähes suoraan (Galwayn kautta), Ennis nimiseen pieneen kylään/kaupunkiin. Ota näistäkään selvää milloin on kyseessä kylä ja milloin kaupunki. Saavuin hyvin myöhään perille, joten en illalla kaiken kiipeämisen ja matkustamisen lisäksi oikein jaksanut/uskaltanut, lähteä yksin seikkailemaan pimeään. Etsiydyin siis vain majoitukseeni, jossa nukuin melko huonosti, koska Croagh Patrickille kiipeämisen jälkeen pohkeet huusivat hoosiannaa läpi koko yön, sillä enhän minä ollut venytellyt. Aamulla heräsin suhteellisen varhain, jotta ehtisin syödä jossain kunnon aamupalan, ennen kuin lähtisin taas matkaan. En tietenkään ollut ottanut huomioon, että oli sunnuntai. Suunnittelin edelleen nämä matkat tosi hyvin, ainakin millä pääsen mihinkin oli suunniteltu hyvin. Joten eipä melkein mikään paikka ollut auki, mutta onneksi hyvän tovin kierreltyä löysin yhden avoimen kahvilan, jossa sitten nautin aamiaiseksi lättyjä ja k...

 Nyt en kyllä tiedä mistä aloittaisin tämän tekstin kirjoittamisen. Aivan älytöntä, että minulla on jotenkin niin tiivis henkinen siden Mayoon, jossa en oikeasti vieraillut kuin yhden päivän ajan. Tämä on oikeasti aika naurettavaa, sillä jos pitäisi valita Mayon ja Galwayn väliltä valitsisin varmaan Mayon. Tiedä sitten miksi. Tämä sidehän alkoi tavallaan jo Dublinista, eräälle ystävälle vitsailin, että minunhan pitäisi ostaa Mayon pelipaita, kun joukkue ei koskaan voita All-Irelandia, vaikka finaaliin ovat monesti päässeet. Hassu yhteensattuma on myös se, että host-perheeni isä oli juurikin Mayolainen.  Mitään erityistä Mayo hinkua minulla ei kuitenkaan alunperin ollut. Lähdin sinne oikeastaan vain, koska halusin kiivetä Croagh Patrickin päälle. Honest! No sitähän varten sitten jo Mayon reissun itselleni suunnittelin eräälle viikonlopulle, kun host-perhe oli myös poissa viikonlopun, ja olisin siis muuten ollut jumissa talossa (tästä lisää myöhemmin). Tähän viikonloppuu...

Ois varmasti kiva ranta lämpimällä säällä  Kyllä se ihminen kerkeää monelle saarelle saarella asuessaan. Ainakin tämä ihminen. Okei kerkesin vain kahdelle, mutta varmana pidemmässä ajassa (ja varakkaampana) olisin kerennyt useammalle. Halua oli ja tarkoitus, mutta aika ja raha eivät antaneet myöten. Eli nyt olisi sitten vuorossa päivittelyä päivästäni Inishbofinilla, eli valkoisen lehmän saarella. Saari on Connemaran (county Galway) rannikolla ja sinne pääsee pienellä lautalla Cleggan nimisestä kylästä. Saarella on alle 200 asukasta, eli kaikki varmasti tuntevat kaikki. Pääasiassa saari pyörii turismilla ja maataloudella, lisäksi saari on jonkin luonnonsuojelu jutun alaisena ja siellä pesii monia lintuja (näin netti kertoi).  Mitenkäs sitten löysin tämän saaren? Aran saaret nyt ovat aika tunnettu matkakohde täällä kotimaassakin, mutta Inishbofin ei välttämättä niinkään. Itse en ainakaan ollut saaresta kuullut, ennen kuin Galwayhin pääsin. Saari löytyi sattumalta, ku...