Ympäri saarta: Inis Mór
Ette arvaakaan, kuinka vaikea tähän postaukseen oli valita kuvia! Lähes kaikissa kuvissa on jotain niin kaunista, että karsiminen oli kyllä vaikeaa. Niin paljon olen ottanut kauniita kuvia luonnosta ja maisemista, että jäi kylät ja talos kuvaamatta kokonaan (hups). Mistä tällaisia kuvia sitten tulee otettua? No Aran saarilta, tarkemmin Inis Mór:ilta, joka on saarista suurin.
Aran saaret sijaitsevat noin puolen tunnin venematkan päässä Galwaysta, Irlannin länsirannikolla. Saaret ovat iirin kielisiä, vaikka tietenkin myös englannilla pärjää, ainakin turistina. Asukkaita saarilla on yhteensä alle pari tuhatta. Pääsaaria on kolme Inis Mór, Inis Meáin ja Inis Óirr. Saarille kulkee säännöllisesti useampikin lautta päivissä, joskin sää voi vaikuttaa niiden kulkemiseen. Edestakaisin matkat taisivat olla noin 26€, en aivan tarkkaan muista, tähän kuului bussikuljetus Galwayn keskustasta satamaan, sekä lautta Inis Mórille.
Kun Inis Mórille lähdettiin olin asustellut Galwayssa sellaiset kolmisen viikkoa, melkein kuukauden ehkä. Saaret olivat Irlannin to-do listallani, joten luonnollisesti etenkin Galwayhin muuttaessa, niille oli päästävä! Onneksi löysin ystävän, jonka kanssa lähteä saaria, tai no tässä tapauksessa saarta tutkimaan. Olosuhteiden takia kävimme vain päväreissun, koska kaikki yöpymispaikat olivat varattuja tai aivan ylihintaisia au-pair budjettiin. Lisäksi meillä oli myös illalla muutakin ohjelmaa saarella vierailun lisäksi.
Saarille lähtiessä on aina riski, ettei sää suosi. Sää Galwayssa voi olla aivan eri kuin satamassa saati sitten saarilla. Meitä lykästi ja sää oli mitä mahtavin! Aurinko paistoi ja vain poutapilviä lipui taivaalla. Tuli ihan hiki, jos yritti pitää kevyttä neuletta.
Inis Mórilla pääsee hyvin kiertämään pyörillä, mutta koska kaikilla ei ole siihen soveltuvia polvia (sorry my potato), otimme tällä kertaa tourin autokyydissä, joka oli kyllä myös oikein hyvä valinta. Meidän kanssamme mini bussissa matkusti pari vanhempaa irlantilaista pariskuntaa ja kuskimme oli oikein ystävällinen, vaikka puheesta ei aina saanut selvää. Hintakin taisi olla kymmenen euron kieppeillä ja pääsimme siis kiertämään lähes koko saaren. Worm hole taisi jäädä näkemättä, mutta minua se ei niinkään haitannut, koska katsokaa nyt näitä maisemia!!
Kiipesimme Dún Aonghasan (pieni kukkula saarella) päälle, jolla sijaitsee vanha linnake ja voi noita näkymiä. Oli aivan huikea nähdä, kuinka maa vain yhtäkkiä loppui ja oli tuollaiset kiellekeet ja valtava pudotus suoraan mereen. Tällaisena vellihousuna en kyllä uskaltanut käydä ihan reunalla kurkistamassa suoraan alas, koska meikäläisen tuurilla olisin kohta lillunut siellä kalojen eväänä. Mutta kyllä oli silti aivan henkeäsalpaavat näkymät.
Tämä yllä oleva kuva on mielestäni yksi huikeimmista. Pilvet ovat niin matalalla ja näkee melkein koko saaren. Kuvaan ei aivan mahtunut, mutta silmin pysty näkemään miten saari loppui sekä oikealla, että vasemmalla puolella. Kunnon maailmanlopun fiilistä. On huvittavaa, kuinka ihmiselle, joka ei osaa edes uida, meri tuo tällaista rauhaa. Olin aivan ihastunut tähän saareen. Kuinka kiehtovaa olisikaan asua tuolla, jossa kaikki tuntee kaikki ja on aivan luonnon armoilla. Ehkäpä sen vielä tulevaisuudessa pääsee kokemaan.
Täytyihän sitä ottaa myös kuvat saaren Irkkufutis- ja hurling kentästä, vaikka maalit eivät taida ihan parhaiten kuvasta erottua. Taitaa olla ainakin tämän saaren ainoa kenttä, kuinka siistiä tuolla olisi päästä pelaamaan. Pitäsi vaan varoa, ettei tuuli tai lyönti vie palloja mereen. No ehkä joskus, ehkä joskus ensin tänne ja sitten Croke Parkiin aye?
Tämä korvaa sen, etten saanut myöhemmin Cliffseiltä näin hienoja kuvia, mutta siitä seikkailusta myöhemmin. Kiertoajelu tosiaan oli meille ainakin oikein miellekäs. Autossa pääsi myös vähän viilentymään auringosta. Meitä myös luultiin irlantilaisiksi! Kuski kysyi meidät kyytiin ottaessaan, että mistä päin Irlantia sitä ollaan, hah!
Kiertelyn jälkeen kävimme sitten pubissa nauttimassa ruokaa ja katsomassa vähän sen päivän peliä. Taisi olla Mayo peli, ellen aivan väärin muista. Ruoka oli hyvää samoin jälkkäriksi syöty jäätelö. Ostoksia ei hirveästi tehty, ostinkohan muutamat kortit kotiin lähetettäväksi. Tietenkin olisi ollut ihana ostaa ihan käsin kudottu aran neule, mutta sellaiseen ei ihan ollut varaa, pitää tyytyä aran sweter marketin tuotokseen siihen asti, että n vähän rikkaampi.
Päivä tosiaan suosi meitä säällä ja saari oli kyllä todellakin edukseen. Voin kyllä suositella ainakin tällä isoimmalla saarella käyntiä ja pyörällä menoa myös, vaikken sitä itse päässyt nyt kokeilemaan. Ainakin oululaisen näkökulmasta välimatkat olivat helposti pyöräiltävissä, vaikkakin tiet hyvin kapeita välissä. Yhdessä vaiheessa oli muuten vuohi tukos tiellä! Ihan oikeasti lauma vuohia, mutta niistä ei ehditty kuvaa ottamaan. Kannattaa tarkkailla tietenkin, että sää olisi edes jollain tavalla hyvä, liian kovassa tuulessa ja sateessa tai sumussa, näkymät eivät välttämättä ole näin hienoja. Mutta jos ei muuta vaihtoehtoa ei ole sanon, että kokekaa mieluummin kuin jätätte sään takia kokematta.
Aioin aluksi kirjoitella ensin Dublinista tai Galwaysta, mutta päätin jättää nämä kaksi myöhemmälle omiksi isommiksi sarjoikseen, koska they are something special.
Kommentit
Lähetä kommentti