Tuulesta tuuleen

Heipä hei! Täällä sitä taas tapellaan erilaisten järjestelyjen kanssa, vieläpä aiemmin kuin oli alunperin tarkoitus. Tai no lähtö tulee nopeammin kuin olin alunperin suunnitellut, mutta kun tilaisuuksia tulee eteen pitää niihin tarttua, eikö? Kyllähän sitä ehtikin Suomessa taas olla sen puolisen vuotta. 9kk lähtöön mennessä, jos tarkkoja ollaan.  Siihen pisteeseen on päästy jo, että pahin paperisota on toivottavasti lähes voitettu ja lentoja pitäisi varata. Minne sitä sitten taas ollaan menossa ja miksi? Jälleen suunnataan saarille, koska minne muualle minä lähtisin, en ainakaan mihinkään lämpimään. Maaliskuussa olisi tosiaan tarkoitus suunnata nokka taas kohti Irlantia. Tuttuun paikkaan siis, mutta kaupunki tällä kertaa hieman tuntemattomampi, nimittäin Cork. Kyllähän siellä tuli käytyä viimeksi, mutta siinä ajassa ei kovinkaan syvää tuttavuutta tuohon rebel countyyn vielä kerennyt tekemään.  ------------------ Heyo! So here we are again, fighting with all kinds of a...

(Suomi versio löytyy lopusta) My last piece of writing before leaving will be dedicated to the lads and ladies of Gaelic Football team. Often in exchange blogs you read about wonderful multicultural exchange families that people form when abroad, and I have indeed enjoyed my time with other exchange students too, but it’s probably not surprise to anyone that my ”family” wasn’t with other international students. Don’t get me wrong, met lovely people and got some friends through exchange group too. But I can’t lie and say it would be same than having  these people I shared my Sunday afternoons with . I can still recall the first time I ever went to training. It was my second Sunday in Plymouth, hadn’t trained for two months and I was so anxious. What if I sucked, what if it would be awkward and I couldn’t fit in the team and this would be the only training I would go to. It was nerve wracking thought to join a group where everyone else already knew each others ...

  Heimoi! Aattelin jos vähän listailisi sellaisia asioita, jotka itellä on ollut avainasemassa hyvään vaihtoon. Tietenkin kaikki nämä kohdat ja niiden perustelut on hyvin omakohtaisia, eikä niistä varmasti kaikki vaihtarit ole samaa mieltä. Mutta näin ainakin itse olen asiat kokenut. Thought to list some things that have been key elements for successful exchange semester. Naturally all said here are just my own experiences and doubt all exchange students would agree with these points. But at least this is how I have felt that I managed to have great exchange.  Liity paikallisiin societyihin ja klubeihin / Join societies and clubs Paras tapa saada kavereita, varsinkin niitä paikallisia. Näin ainakin itse olen asian kokenut. Pääsee tutustumaan ihmisiin, joilla on samat mielenkiinnon kohteet ja jotka tietävät, mistä puhut. On mukavaa kun ei joudu selittämään omaa lajiaan ja voi välissä myös keskustella peleistä. Säännölliset reenit ja tapaamiset tuovat myös rytmiä e...

Hello, hello! Mulla on nyt lähtöön ykstoista päivää. Alle kaks viikkoa. Eli sitä alkaa jo hiljalleen oikeasti aika loppumaan kesken. Hyvä siis kerätä fiiliksiä tässä vaiheessa, että millaista tämä loppuaika tähän asti on ollut ja millaiset fiilikset lähdöstä on. Viimeiset reenit olivat jo toissa sunnuntaina ja kyllähän se fiilis oli haikea itsellä, kun tiesi, ettei sinne kentälle palaa ensi syksynä. Ei enää treenien jälkeisiä teehetkiä joukkuelaisten kanssa, vaikka tuolloin oli kyllä aivan liian kuuma teelle haha. Ja kyllä sitä jo haikeana miettii ja pelkää, että onko tiettyjä joukkuelaisia tullut jo vahingossa nähtyä viimeistä kertaa, ilman kunnon heippoja. --- So I got 11 days left in Plymouth before leaving. Less than two weeks. So the time is actually starting to run out. Though it would be time to write down feelings from the past week and how does it feel to be leaving soon. The last gaelic football training was kept already before last week and I actually felt a ...

 Heissansa! Sitähän on taas aikaa kirjoitellakin tännekin, kun joutuu viettämään perjantai-illan kämpillä. Tällä kertaa ajattelin tämän arkistakin arkisemman viikon jälkeen kirjoitella juurikin siitä arjesta. Tekstiä tulee tällä kertaa myös englanniksi, koska sille on tullut kysyntää. So got time to write down some thoughts as my Friday turned out to be as dull as myself. After two quite ordinary weeks it's suitable to go and tell what's the everyday life of an exchange student like.  Kaksi viimeistä viikkoa on tosiaan olleet niin arkisia kuin vaihdossa ollessa vain olla ja voi. Toisaalta on mukavaa, kun oikeasti täällä on myös se arki, eikä elä ihan pilvilinnoissa. Olisi muuten aika kova pudotus tulla takaisin Suomeen. Toisaalta arkisuus tarkoittaa myös sitä, että joutuu toisinaan istumaan enemmän neljän seinän sisällä kuin tahtoisi, aivan kuin kotona konsanaan. Se taas on turhauttavaa, kun tietää ajan rajallisuuden. Joissain asioissa erot Suomen arkeen...

Mutley Moi!  Tällä kertaa aattelin vähän valottaa, miten täällä vaihdossa oikeen majotutaan. Asumisen järjestelyhän alkoi tosiaan heti, kun tuli vahvistus siitä, että vaihtoon lähdetään. Aluksi vaikutti siltä, että päädyn yliopiston asuntoloihin, joihin täällä viitataan termillä halls. Vaihtareille nuo asuntolat onkin yleisesti helpoin tapa hommata katto pään päälle, etenkin jos tulee vain puoleksi vuodeksi ja tammikuussa. Hallsit on kuitenkin aika kalliita laatuun verrattuna. Yleensä tosiaan huoneisto jaetaan useamman ihmisen kanssa (yksiöt kalliit) 5-8 on kai aika perus määrä. Hinnat täällä Plymouthissa lähtee jostain 90 puntaa per viikko, mutta tuo 90 puntaa on tosiaan halvin, saattaa olla ettei silloin ole ikkunaa ja kylppärin joutuu jakamaan. Mitä enemmän maksaa sitä paremmat olot tietenkin saa.  Kotitie Itselleni alusta asti oli selvää, että pitää tyytyä huoneeseen, kuten Dublinissakin. Koska täällä hinnat ovat aivan erit kuin Suomessa, eikä millään oli...

Helou helou! Pääsiäislomalta (josta kirjoittelen myöhemmin lisää) on palattu viikko sitten ja solahdettu jo viikon verran siihen tavalliseen arkeen. Tai miten sen nyt ottaa, voiko vaihtari viettää ihan tavallista arkea vai ei. Sanotaanko sittenkin tavallisempaan arkeen, sillä viime viikko oli myös hieman epätavallinen ja suurin syy siihen oli sää. Tuli otettu kuvituskuvia lehteen Palasin tosiaan reissaamasta 11. päivä, jotta ehtisi vähän levähtää ja palautua tänne Plymouthiin, ennen kuin luennot taas alkaisivat. Siinä loppuviikosta ehdin näkemään joukkuelaisia illanvieton merkeissä, kun sään ollessa mitä otollisin päästiin istuskelemaan muutaman juoman kanssa tuossa meidän etupihalla. Vaikka ei siitä illasta lopulta menoa puuttunut, vaikkei kotikatua pidemmälle lähdettykään. Viikonloppuna tuli kotoiltua ja käytyä pitkästä aikaa reeneissä. Oli aivan mahtava päästä kentälle useamman viikon tauon jälkeen, kun ensin reenit oli peruttu St. Patrickin päivän takia ja sitten pääsiäis...

Tarkoitukseni oli alunperin kirjoittaa Dublinista, mutta kirjoittaessani siitä muodostuikin enemmän yleinen rakkaudentunnustus Irlannille.  Kun tämä postaus ilmestyy blogiin on kulunut tasan vuosi siitä, kun matkustin Irlantiin. Ajatus tuntuu aivan uskomattomalta, kaikesta siitä, mitä tuolla saarella koin on pian vuosi. Ja tänä samana päivänä, kun postaus tulee julki, jätän Irlannin taas taakseni. Tätä kirjoittaessani kuuntelen biisejä, jotka löysin Irlannissa ollessani, haikeus pukkaa päälle. Olen kaivannut Irlantia sieltä lähdettyäni, siellä tapaamiani ihmisiä, siellä viettämääni arkea. Ennen Irlantia olin asunut Englannissa, pidemmän aikaa jopa kuin, minkä vietin Irlannissa. Vuosien aikana olen kaivannut myös siellä viettämääni aikaa, mutta en ole samalla tavalla kaivannut takaisin kuin kaipasin Irlantiin. Kaipasin hetkiä, mutten paikkaa niinkään. Tiedän, että tulen kaipaamaan Plymouthia, mutta enemmän tulen varmasti kaipaamaan ihmisiä täällä ja harrastus mahdollisuuk...