Lopun alkua / Begin of the End

Hello, hello!

Mulla on nyt lähtöön ykstoista päivää. Alle kaks viikkoa. Eli sitä alkaa jo hiljalleen oikeasti aika loppumaan kesken. Hyvä siis kerätä fiiliksiä tässä vaiheessa, että millaista tämä loppuaika tähän asti on ollut ja millaiset fiilikset lähdöstä on.

Viimeiset reenit olivat jo toissa sunnuntaina ja kyllähän se fiilis oli haikea itsellä, kun tiesi, ettei sinne kentälle palaa ensi syksynä. Ei enää treenien jälkeisiä teehetkiä joukkuelaisten kanssa, vaikka tuolloin oli kyllä aivan liian kuuma teelle haha. Ja kyllä sitä jo haikeana miettii ja pelkää, että onko tiettyjä joukkuelaisia tullut jo vahingossa nähtyä viimeistä kertaa, ilman kunnon heippoja.

---

So I got 11 days left in Plymouth before leaving. Less than two weeks. So the time is actually starting to run out. Though it would be time to write down feelings from the past week and how does it feel to be leaving soon.

The last gaelic football training was kept already before last week and I actually felt a bit sentimental afterwards, knowing I wouldn't be returning the field next autumn. No more after training teas, though that Sunday it was way too hot for a tea. And of-course there is already thought and fear of if I have already seen some of the teammates for the last time, without saying proper goodbyes.

Viime viikolla tuli tosiaan mun osalta taputeltua yliopisto hommat valmiiksi täällä. Viimeisen esseen palautus oli viime torstaina kello kolmelta päivällä. Meikäläiselle se tarkoitti ke-to yötä yliopiston kirjastossa naputtelemassa, kun oli ollut aivan täydellinen blokki kirjoittamisen suhteen, enkä millään saanut kunnon punaista lankaa omista ajatuksista. Eli tuli sitten vietettyä koko yö kirjastossa pakolla kirjoittaen. Kirjoittamista käytiin myös avittamassa yhdellä väli juomalla, kun oli ensin kaksi tuntia tuijotettua esseen alkua ilman mitään edistymistä. Ei se juoma varmaan tekstiä parantanut, mutta ainakaan siitä ei enää välittänyt niin paljon. Kokemushan se oli tuokin ja oli hauska, työn viimein valmistuttua aamu viideltä, lähteä kaverin kanssa rantaan katsomaan auringon nousua.

Kun olin sitten nukkunut jonkinlaiset unet niin tuli lähdettyä torstaina ulos kavereiden kanssa sen kunniaksi, että vuosi oli meidän osaltamme ohi. Teki kyllä hyvää nähdä pitkästä aikaa joukkuelaisia, kun parin viikon ajan moni ollut kiinni kokeisiin luvussa ja esseissä.

Vaikkei reenejä ollutkaan viime sunnuntaina niin kyllähän sitä oli taas odotettu, sillä pääsin pitkästä aikaa seuraamaan Galwayn peliä hurlingin saralla. Aiempi otteluita ei ole näytetty tv:ssä, joten en voinut niitä katsoa, mutta nyt pääsi taas kannustamaan sitä omaa joukkuetta. Jännitettyä kyllä tuli pelin loppuun asti, kun vastassa oli kuitenkin Kilkenny, mutta onneksi se voitto tuli oikeaan osoitteeseen. Pelin jälkeen olikin hyvä lähtä parin joukkuelaisen voimin istumaan parille ja pelaamaan vähän biljardiakin.

---

Last week was time to finish with the uni then. Last essay was due on Thursday at 3pm, which meant night in the library for me. Had total block with writing the essay and just couldn't find anything sensible thoughts to put down. So spend the night forcing myself to write something. Had to even get a pint to help the process after watching the same word count for two hours. Not that the pint made the writing any better, but at least didn't care that much anymore. But I'd say it was experience to have too, sitting in the library through the night and going to see the sunrise with a friend after all the work was done.

After getting a bit sleep I managed to go out with friends who had also finished their uni year. And it was really nice to see these teammates as everyone had been stuck with their books and essays for past couple of weeks.

Training or not Sunday was still day to look forward to as I finally got a chance to see Galway playing hurling again. And as the previous games hadn't been shown on RTÉ, this was the first game I got to see from them for this season. Was quite nervous till the very last minutes because the game was against Kilkenny, but luckily was rooting for the winning side and got to celebrate it by heading for pints and pool with teammates.

Alku viikko on mennyt aika rennoissa meiningeissä. Maanantaina kävin nauttimassa hyvästä ilmasta ja lueskelemassa ulkona. Eilen taas kävin hakemassa lippuni viikonlopun iltajuhlaan ja ostamassa itselleni viimein yliopiston t-paidan. Illalla tuli myös käytyä hieman sosialisoitumassa, kun joukkuelainen järjesti juhlat, kun kokeet olivat ohi. Sai kyllä taas muistutuksen siitä, kuinka hyvään porukkaan on täällä päässyt tutustumaan.

Voisi ajatella, että nyt kun aikaa on vähän niin olisi hirveä kiire toteuttaa kaikkea ja olla menossa koko ajan, mutta itse kyllä nautin siitä, että saa ottaa rennosti ja tehdä asioita rauhalliseen tahtiin. Vielä olisi tarkoitus käydä kahdella pienemmällä retkellä tässä lähialueella ja lauantaina tosiaan on yliopiston Summer Ball, jonne pääsee tälläytymään ihan kunnolla. Pieni haikeus alkaa jo hiljalleen hiipiä silti mieleen, etenkin kun näkee ihmisiä viimeistä kertaa ennen lähtöä. Silti tarkoitus on tosiaan vaan nauttia näistä viimeisistä päivistä ihan rauhassa ja tehdä vain kaikkea mukavaa ilman suurempaa stressiä. Onneksi tiedossa on vielä ainakin yksi ilta joukkueen kesken ja hyvän säänkin pitäisi pian taas palata.

Yritän tässä ennen lähtöä vielä muutamia postauksia kirjoitella, mutta mitään en lupaa.

---

This week has been quite chill so far. On Monday I went down to Hoe to enjoy the great weather and read. Yesterday I finally got around to pick up my ticket for the Summer Ball and bought the mandatory uni t-shirt. In the evening I joined pres at one of my teammate's houses, just to be a bit social. And even I had early night it was again good remainder of how great people I know here.

Would think that now when time here is running out I would be rushing around doing all kinds of things and being overly active, but honestly I'm enjoying more of this relaxed way of doing things. I'm still planning to have two small trips around here and excited for Summer Ball on Saturday, but beside that I hope to just have nice time and do things I like without any stress. But like said getting slowly a bit more sentimental about leaving, especially when seeing some people for the last time. Luckily though there will be at least one night out with my teammates and the weather should change back to better too before I go.

Will try to write some more before leaving, but not promising anything.