Aurinkoinen Irlanti

Tervehdys! Täällä sitä taas muistin aikana kirjoitellaan. Toinen viikko harjoittelussa meni kyllä nopsaan, kun vappupäivä oli täälläkin vapaata, vaikkei mitään juhlia ollutkaan. Kävin itsekseni pyörähtämässä Dun Laoghairessa, kun kaveri nukkui sovitusta ajasta pommiin (kerrankin minä olen aikaisessa hah!). Tuolta reissulta en nyt muistanu siirtää kuvia koneelle, mutta jospa niitä sitten tulisi myöhemmin. 

Hiiteen jääkiekko, kun on hurlingia

Kolmosten ja nelosten kanssa ollessa pääsi enemmän ehkä kiinni siihen opiskeluarkeen, mitä noilla oppilailla täällä on. Vaikka kyllä vähän häslinkiä oli tuossakin luokassa, kun musiikinopettaja oli takaisin sairastelun jälkeen. Täällä muuten kolmoset ja neloset ainakin opettelee soittamaan huilua, selloa, viulua, mandoliinia(?) ja semmosta pientä harmonikan tapasta. Että hieman eri meininki kuin meillä nokkahuilujen kanssa. Ja nuo muuten osaa jo tosi hyvin soittaa niitä. Tämä on kuitenkin aika poikkeuksellista täälläkin, että tuohon musiikkin käytetään niin paljon aikaa kuin tässä mun koulussa.

Tässäkin luokassa luetutin oppilaita ja autoin sellaisia, joilla oli enemmän haastetta oppimisen kanssa. Pidin suunnistuksen myös tälle luokalle, hieman muunneltuna kylläkin. Torstaina suunnistettiin tiedot monisteille ja sitten perjantaina aamulla käytiin vastaukset läpi ja puhuttiin Suomesta ja lapset sai kysellä kaikenlaista. Kyllä oppilaiden silmät pyöristy aivan lautasen kokosiksi, kun puhuin niille pyynnöstä vähän suomea. 

Irlannissahan sataa aina

Kolmos-neloset oli huomattavasti kakosia rauhallisempia, mutta aivan yhtä innostuneita suunnistuksesta ja kysymään kaikenlaista suomesta. Tässäkin luokassa pääsi seuraamaan integraation toimivuutta, kun luokassa oli hyvin eritasoisia oppilaita jo ihan luokkien yhdistämisen ansiosta. Mutta vieläkin enemmän minua kiehtoi, kun pääsin seuraamaan vähän enemmän iirin opetusta. Tässä luokassa opettaja käytti esimerkiksi monesti yleiseen ohjeistukseen iiriä, kun pyysi oppilaita hakemaan kirjat tai aloittamaan lounaan. Muuten iiriä opeteltiin pienten aktiviteettien mm. bingon ja lauseiden kokoamisen avulla. Oli silti ihanaa nähdä kieltä käytössä ja kuinka hyvin oppilaat sitä ymmärsivät, vaikka ymmärtääkseni koulun oppilaat puhuvat lähes kaikki englantia äidinkielenään ja nekin, jotka eivät puhuvat sitten jotain aivan toista kieltä kotona.

Mikä terveellinen elämä?

Harjottelun ohessa ehdin käydä myös katsomassa taas vähän hurlingia. Tällä kertaa peli ei ollut ihan niin mielenkiintoinen, kun toinen joukkue dominoi koko pelin, mutta kyllä tuo meno vieläkin on aivan mukavaa katseltavaa. Jospa tuota lajia pääsisi tässä vielä kokeilemaan, gaelic football on vielä näkemättä, mutta kausi on vasta aluillaan ja toukokuun lopussa ja kesäkuussa pelejä pitäisi olla jo hieman enemmän. Vähän huolestuttaa, kun viikon sisällä käyty jo kaksi peliä katsomassa. Onko minusta tulossa urheilufani?!

Irlanti vai Etelä-Eurooppa?

Sain viikonlopuksi myös kaksi kaveria vieraaksi, joten viikonloppuna tulikin reippailtua ihan kunnolla. Lauantaina kierreltiin ympäri keskustaa shoppaillen ja nautittiin hyvästä ruuasta. Käytin kavereita parissa jo ennestään tutussa paikassa, mutta yhdessä löydettiin myös yksi mukava uusi tuttavuus. Tuossa uudessa kahvilassa oli tarjolla aivan ihania mansikkaleivoksia ja palvelukin oli hyvää. Lauantaina sää oli hieman pilvinen ja tuulinen, mutta se ei menoa haitannut. Hirveän myöhään ei jaksettua kaupungilla kuitenkaan talsia, kun seuraavana päivänä oli tiedossa vähän lisää liikuntaa. 

Junarata meni cliff-walkig alapuolella

Lauantaina suunnattiin DARTilla Brayhin ja käytiin kävelemässä Bray-Greystones välinen reilun kuuden kilsan cliff walk. Oli aivan mahtavat näkymät ja vieläkin ihanempi sää. Ehkä kokemuksesta olisi nauttinut vähän enemmän ilman sukkahousuja... Sää oli tosiaan ihan kesäkeliin verrattavissa, t-paita keli ja hieman saatettiin palaakin auringossa.  

Bray-Greystones

Reitti oli mukava kulkea ei liian raskas, mutta onneksi oltiin otettu vesipullot mukaan. Mutta kyllä suosittelen tätä reittiä, jos on useamman päivän Dublinissa. Greystonen päässä käytiin sitten pubissa syömässä lounasta, jonka jälkeen suunnattiin takaisin keskustaan. Käytiin vähän virkistäytymässä kavereiden hotellilla, jonka jälkeen suunnaattiin sitten herkuttelemaan kiinalaiseen ravintolaan ja jälkiruualle sitten jäätelöbaariin syömään kunnon jäätelöannokset. Oli kyllä melkoinen herkku viikonloppu, mutta jospa kävellyt kilometrit vähän kompensoi kaikkea tuota syömistä. Lompakko ei ehkä kiittänyt, mutta mieli kyllä. Eilen illalla oli hieman haikeaa sanoa heipat, mutta onneksi sitä taas pian nähdään. 

Herkkurisotto!

Tänään oli sitten taas aika harkassa mennä uuteen luokkaan. Tällä kertaa olen senior- ja junior infants luokassa. Eli noin 4-6 vuotiaiden kanssa, vanhimmat lapset ryhmässä täyttävät tänä vuonna 7. Aivan mahtava ryhmä näin ensimmäisen päivän jälkeen, sain jo kaksi haliakin, vaikken mitään erikoisempaa lasten kanssa vielä tehnyt. Tässäkin luokassa pääsin todistamaan iirin opetusta, osaan nyt sanoa "Minä juon/syön/kävelen" sekä "Perheessäni on viisi ihmistä". Melkoinen Yoda kieli tämä iiri muuten on, koska monesti lauseet suoraan käännettynä menisivät jotenkin "On viisi minun perheessäni" "On nimeni Iida". Pienten päivä loppuu jo puoli yhdeltä, joten tänään pääsin aikaisin kotiin, mutta mahdollisesti menen loppuviikosta takaisin kakosten luokkaan pienten lähtiessä kotiin. Saisi näin vähän nähdä enemmän sitä kakos luokan normaalimpaakin opiskelua. 

Yritän tällä viikolla postailla vähän myös ihan muita kokemuksia täältä Irlannista, koska välillä täällä kohtaa aivan ihmeellisiä kommelluksia, kun maksaa esimerkiksi bussia. 

P.S. Täällä kyllä tulee käveltyä, puhelimen mukaan päivittäin tulee otettua keskimäärin 12 000 askelta. Ei paha.