Arkista elämää

Heissan! Aika kyllä kuluu aivan hurjan nopeesti, täällä on oltu jo reilu kuukausi ja kohta tulee neljäs viikko harjottelussakin täyteen. Tuntuu ihan älyttömältä, että harjottelu on jo puolessavälissä. Nautin täällä Irlannissa olosta aivan älyttömästi ja todellakaan en oo vielä valmis lähtemään neljän viikon päästä, mutta siitä lisää myöhempänä.

Nyt aattelin vähän kertoilla miten arki täällä kulkee ja millaisia erikoisuuksia oon täällä Irlannissa huomannut. Elämä täällä on tietenki vähän erilaista verrattuna Suomeen, kun ei oo kaikkia kavereita ja harrastuksia ympärillä. Itelle on ollu varsin virkistävää päästä hetkeksi eroon kaikesta tutusta ja turvallisesta. Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että pystyy kunnolla hengittään ja hymyileen aidosti. Nauttimaan elämästä. Ja kyllähän se on helppo nauttia, kun on niin kauniissa ympäristössä. 

Arki täällä on asettunut omiin uomiinsa, viikolla herään joka aamu seittemältä syön aamupalaa, joka on hieman kattavampi kuin mitä Suomessa oon tottunu syömään. Aamupalaa laittaessa laitan myös eväät valmiiksi harjotteluun. Mun aamut ei nykyäänkään kovinkaan rauhassa heräilyä vaan melko nopealla tahilla hoidan aamutoimet, joiden jälkeen sitten kipittelen pysäkille odottamana bussia. Puolet päivästä meneekin sitten harjoittelussa. Kun pääsen takaisin talolle, niin yleensä laittelen ruokaa tai juon teetä ja syön jotain pientä, riippuen siitä millainen nälkä on. Loppu päivä kuluukin sitten tunteja suunnitellessa, viimeisiä kurssitöitä tehdessä ja lepäillessä. Lähes päivittäin tulee myös käytyä joko muuten vain kävelemässä tai sitten samalla käyn pienen lenkin ja kaupassa. Mielelläni kävisin myös pelejä katsomassa, mutta hurling-kausi on loppumassa ja vielä en ole päässyt gaelic footballia seuraamaan.

Viikonlopuille yritän aina kehitellä vähän jotain erikoisempaa, joko nään täältä saatuja tuttuja tai käyn itsekseni tutustumassa keskustaan. Toistaiseksi en ole pidempiä reissuja tehnyt, mutta jossain välissä olisi tarkoitus tehdä jotain vähän pidempääkin tutkimusmatkaa Irlantiin. Eihän sitä voi pelkkään Dubliniin tyytyä.

Mutta tosiaan arki täällä on melko tasaista. Pientä muutosta elämään on kyllä tullut. Arki- ja hyötyliikuntaa kertyy hieman enemmän kuin Suomessa, sekä kasviksia ja hedelmiä tulee syötyä enemmän. Musta on kehittymässä myös melkoinen teen kuluttaja. Mua luullaan myös yhä useammin paikalliseksi tai ainakin sellaiseksi ihmiseksi, joka tietää asioista täällä, koska multa on pariinkin kertaan pyydettyä neuvoa busseissa ja reiteissä. Vielä en kuitenkaan ole kovin varma neuvoja. Mutta kyllä oon sen verran paikallinen, että hiuksia meinaan repiä päästä jos pitää turistilauman kanssa mennä samaan bussiin. Monetkaan turistit ei tajua väistää bussilippua ostaessaan niin, että ne joilla on matkakortti saisivat vaan piipattua sen ja mentyä ohi, vaan tukkivat bussien ovet kokonaan. Tätä tapahtuu kyllä Oulussakin, mutta täällä bussiin etuosa on sen verran avara, että tavallisesti mahtuu ohi helposti vaikka joku maksaisikin käteisellä.

Tästä päästäänkin sitten näihin "hauskoihin" eroihin, mitä täällä on saanut huomata. Lainausmerkit, koska todellakaan arjessa nämä ei ole kovinkaan hauskoja eroja. Nimittäin opin viime viikolla, että jos bussin tahtoo maksaa käteisellä pitää olla tasaraha. Kuskin kopissa on kiinni sellainen loota, mihin bussilippu maksetaan ja jos lippu on 3,3€ niin et saa esimerkiksi viiden euron setelistä mitään takaisin, kun pistät sen sinne lootaan. Toisaalta voit mennä bussiin toivoa, ettei lipuntarkastaja tuu ja kulkea ilmatteeksi, mutta ei suositeltavaa, koska sakko on satasen.

Toinen hyvin ärsyttävä seikka on maksaminen ravintoloissa. Joskus maksamisessa ei ole mitään ongelmaa, laskun saa osiin ja jokainen maksaa omansa, mutta paljon on myös paikkoja, missä laskua ei voi maksaa erikseen. Eli pitää joko olla kaikilla käteistä omaan ruokaansa tai yksi maksaa kortilla ja muut maksavat takaisin myöhemmin. Tosi turhauttavaa mun mielestä.

Lisäksi suihkut täällä on Suomeen verrattuna vähän onnettomia liruja, mutta siihen oon tottunut. Meidän talossa pitää myös muistaa laittaa vesilämpeämään ennen kuin menee suihkuun. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käyn napsauttamassa nappia alakerrassa, boileri mikälie alkaa lämmittää vettä ja noin 10-15minuutin päästä tulee lämmintä vettä. Pieni vaiva, mutta joskus kun sen on unohtanut ärsyttää, kun joutuu palaamaan takaisin ja odotteleen veden lämpeämistä.

Kaupungilla liikkuessa on myös tullut todettua, että liikennevalot täällä on aika suuntaa-antavia. Ruuhka-aikoina niitä kannattaa odotella, mutta muullon pääsee nopeammin tien yli ihan maalaisjärkeä käyttämällä ja katsomalla, ettei autoja tule. Ja kyllä rakkaat ystäväni, kun tulen takaisin olen varmaan entistäkin pahempi punaisiin valoihin kävelijä kuin aiemmin. Sorry for that. Koiria pidetään myös paljon irti. Ei vain puistoissa, mutta myös kaduilla ja joskus melko vilkkaillakin kaduilla. Aika nätisti nuo vapaana liikkuvat koirat kyllä kulkee, eikä ketään niiden kulku tunnu haittaavan ja toisaalta miksi haittaisikaa, jos mitään haittaa ei aiheudu.

Täällä myös ymmärtääkseni pyritään kierrättämään paljon ja suosimaan luomua ja kotimaisia tuotteita. Tesco ei ole kovinkaan suuressa huudossa, koska siellä monet tuotteet on englantilaisia ja englannissa ei kuulemma olla yhtä hyviä tuottamaan luomuruokaa. Näin vuokraemäntä mulle kertoi. Oon itekki täällä käyttäny ihan täys luomumaitoa ja pakko sanoa, ettei se aiheuta pahemmin vaivoja, kuten maito Suomessa. Tiedä sitten mistä tämäkin johtuu. Mutta kyllä kasvisten ja hedelmien tarjonta ja halpuus on auttanu itteäki ostamaan niitä enemmän. Kaikki roskat tosiaan pyritään lajittelemaan ja ihan yksittäistalouksissakin niille löytyy omat roskiksensa ulkoa, jotka sitten vuoroviikoin tyhjennetään.

Viimeisenä minulle mieluisin ero. Täsmällisyyden puuttuminen. En itse ole kovinkaan täsmällinen, joten on melko mukavaa, kun täällä kaikki ei aina ole niin minuutilleen. Toki se ottaa joskus päähän, jos itse joutuu odottelemaan, mutta toisaalta en itse koskaan ole siitä niin hermostunut, kun tiedän oman täsmällisyyteni olevan melko alhaisella tasolla.

Mutta tällaista tällä kertaa. Yritän viikonloppuna kirjoitella vähän, miten harjoittelussa sujui tällä viikolla, kun pääsin pitämään vähän enemmän tuokioita/opetusta.