Jos sitä viimein vaikka kirjoittelisi vähän siitä harkastakin, kun sitä vartenhan tämän blogin alunperin pystyyn laitoin. Mulla on tosiaan alkanut viimeinen kokonainen viikko Irlannissa ja yritän nyt sitten pusertaa edes muutaman tekstin tänne, ennen kuin lähtö koittaa.
Pääsin harkan aikana tosiaan tutustumaan kaikkiin pienen maalaiskoulun luokkiin. Toisissa olosuhteiden takia vietin vähän enemmän aikaa kuin toisissa. Pääsin myös tekemään muutamia yllätys sijaisuuksia ja oikeasti olemaan avuksi, kun viimeisten kahden viikon aikana muun muassa koulun rehtori oli kipeänä ja muutama muukin mutka tuli matkaan. Oli yllättävää, kuinka mtukattomasti sujui esimerkiksi vitos kutosille kokonaisen päivän pitäminen ilman mitään suunnitelmaa. Kyllä on muuten todettava että jos vertaa tuota päivää ja eskari-ikäisten kanssa vietettyä päivää, niin kyllä nuo vähän isommat lapset on enemmän meikäläisen heiniä. Oli myös hauska, kun vanhemmat oppilaat tosiaan kutsuivat koko ajan "miss".
 |
| Perus varustelut luokassa |
Irlannin koulusysteemissä on kyllä paljon eroja suomalaiseen, eivätkä kaikki ole positiivisia, mutta yhden asian kyllä toisin mielelläni myös isompien kaupunkien kouluihin. Yhteisöllisyyden. En tietenkään ole varma toteutuuko tämä esimerkiksi Dublinin isommissa kouluissa, pitää varmistaa kaverilta, mutta ainakin pienemmissä kouluissa tiedetään kyllä kaikkien taustat melkoisen tarkasti. Tämä tuo ainakin näin lyhyen ajan tarkastelun perusteella jotenkin henkilökohtaisemman kosketuksen opetukseen, vaikka välillä lapsilta vaaditaan paljon niin heitä myös tavallaan ymmärretään ehkä enemmän. Tietenkin Irlannissa yleisesti tuntuu olevan enemmän tällaista yhteisöllisyyttä varsinkin Dublinin ulkopuolella, joten onko kummakaan, että se näkyy myös pienissä kouluissa vahvasti.
 |
| Maantiedon tärkein osuus |
Se tuli myös huomattua, että vaikkei Irlannissa ole mitään Liikkuva koulu -tempausta, niin kyllä lapset välillä pistettiin liikkeelle sieltä pulpeteista. Saatettiin vähän jumppailla tai ennen koetta laittaa lapset hetkeksi juoksemaan pihalle, tai ihan muuten vaan juoksemaan vähän pihalle. Positiivinen ero ainakin omiin kouluaikoihin oli myös se, kuinka aurinkoisesta säästä otettiin mahdollisimman paljon irti. Kun kerrankin oli lämmintä ja aurinkoista niin opettajat monesti päästivät lapset ulos viimesen tunnin ajaksi ihan vain vapaasti leikkimään, lisäksi käytiin päivän aikana ekstra liikunta tunnilla ja yhtenäkin päivänä läksynä oli vain leikkiä ulkona.
 |
| Kyllä se pitäs Suomessaki siirtyä nokkahuiluista viuluihin ja selloihin |
Loppua kohden myös huomasin, miten täällä tuo lukujärjestys oikeasti toimi. Matikkaa, englantia ja iiriä oli joka päivä, mutta sitten aina yksi päivä viikossa oli tavallaan varattu esim. maantiedolle, historialle tai kuvikselle. Mutta näitä sitten aina vähän vaihdeltiin miten päin ja välillä jotain tiettyä oppiainetta lisäiltiin päiviin, jos oli tarvetta. Luokilla oli monesti myös viikon lopuksi ns. golden time eli sellainen puolituntia tai vähän enemmän, jonka oppilaat saivat käyttää ulkona pelaamiseen ja leikkimiseen tai sisällä johonkin vastaavaan puuhasteluun. Jotenkin tuntui, että liikuntaa oli ainakin omassa harkka koulussa jotenkin enemmän kuin Suomessa yleensä. Keskiviikko oli yleisesti varattu liikunnalle, tai silloin tuli liikunnanopettaja, joka oli tunteroisen kaikkien luokkien kanssa. Mutta tämän lisäksi opettajat saattoivat itse pitää vielä lisää liikuntaa ja perjantaisin 2.-6. luokkalaiset pääsivät myös harjoittelemaan hurlingia ja gaelic footballia koululla käyneen valmentajan kanssa.
Että sellaista. Koululta kyllä lähdin haikein mielin, koska opettajat ja oppilaat olivat kaikki niin mukavia ja oikeasti tuntui siltä kuin olisi itsekin kuulunut kalustoon. Oli myös mukava huomata, kuinka paljon sitä itsekin pystyi olemaan avuksi, vaikka vielä omassa opetuksessa paljon reenattavaa onkin.
Kommentit
Lähetä kommentti